Yhteistyökumppanien uutisia
28.1.2011 16.43
Itämeren suojelun ekonomian professori aloitti työnsä
Lahjoitusprofessuuri on osa Helsingin kaupungin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa.
MMT Jussi Lankoski on aloittanut Itämeren suojelun ekonomian professorina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa taloustieteen laitoksella. Viisivuotinen Helsingin kaupungin lahjoittama professuuri on ensimmäinen laatuaan.
Jussi Lankoski väitteli ympäristöekonomiasta vuonna 2003. Uransa aikana hän on työskennellyt muun muassa erikoistutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT), ekonomistina OECD:ssa sekä vanhempana ekonomistina Euroopan kemikaalivirastossa. Ominta tutkimusalaa ovat hänelle aina olleet vesiensuojeluun liittyvät kysymykset. Erityisesti rehevöittävän hajakuormituksen hillitsemisen keinot ovat lähellä hänen sydäntään.
- Sekä Itämeren että sisävesien tutkimus ja suojelu ovat tärkeitä. Esimerkiksi maatalouden ympäristöpolitiikan nykyisiä keinoja voidaan edelleen kehittää ja tehostaa, tai ottaa käyttöön kokonaan uusia ohjauskeinoja. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat kaksi uutta, tutkijalle herkullista ja potentiaalista ohjauskeinoa maatalouden ravinnepäästöjen hallintaan: ympäristöhyötyindeksiin pohjautuva tarjouskilpailu sekä valuma-aluekohtainen ravinnepäästökauppa piste- ja hajakuormittajien kesken. Erityisesti tarjouskilpamallista on maailmalta hyviä kokemuksia, Jussi Lankoski kertoo.
Kansainvälisesti Lankoskea kiinnostavat Itämeren kansainväliset suojelusopimukset sekä se, miten ne voitaisiin saada sitoviksi ja mahdollisimman kustannustehokkaiksi.
- Tällä hetkellä voimassa oleva suositusluonteinen HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma (Baltic Sea Action Plan) on kallis vaihtoehto. On tärkeää selvittää parempia malleja, jotta suojelussa päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin kustannustehokkuuden periaatteita noudattaen. Ravinnepäästöjen leikkauksissa kannattaa panostaa maihin, joissa leikkaukset on helpointa ja halvinta tehdä, esimerkiksi suurten päästöjen maihin Puolaan ja Venäjään, professori painottaa.
Jotta kaikki Itämeren alueen maat saadaan sitoutumaan päästöjen vähentämiseen, on keskusteltava myös suojelusta saatavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten epäsymmetriasta. Esimerkiksi Itämeren pintaveden vastapäiväisen kierron vuoksi Puolan päästövähennyksistä hyötyy erityisesti Ruotsi, samoin Suomi.
- Mikäli suojelutoimien kustannukset nykyisellään jaettaisiin asukasluvun mukaan, puolalaisen osuus olisi 96 euroa ja suomalaisen neljä euroa vuodessa – parin kahvikupillisen verran, Lankoski havainnollistaa.
- Samalla kuitenkin kyselytutkimusten mukaan suomalaiset ovat huolestuneimpia Itämeren tilasta. Vaikka taloustieteen onkin vaikea ottaa yksikäsiteisesti kantaa suojelusopimusten reiluuteen, tulisi tutkijoiden pohtia vaihtoehtoisia tapoja suojelusta saatavien nettohyötyjen jakamiseen.
Osa Helsingin kaupungin Itämerihaastetta
Lahjoitusprofessuuri on osa Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa. Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen aloite, jossa kaupungit ovat sitoutuneet Itämeren suojelutyöhön vapaaehtoisin toimin sekä haastaneet muita toimijoita mukaan talkoisiin.
- Odotamme suurella mielenkiinnolla ja innolla rakentavaa yhteistyötä professori Lankosken kanssa. Taloudellisen näkökulman huomioiminen on Itämeren suojelutyön perusedellytyksiä, toteaa ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.
Helsingin yliopisto oli yksi ensimmäisistä Itämerihaasteeseen syksyllä 2007 vastanneista organisaatioista. Itämeren suojelun ekonomian professorin viran perustaminen on keskeinen osa Helsingin yliopiston ja kaupungin Itämeri-yhteistyöohjelmaa.
Lisätiedot:
professori Jussi Lankoski, jussi.lankoski@helsinki.fi, 050-4156726
ympäristöjohtaja Pekka Kansanen, pekka.kansanen@hel.fi, 310 32000
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Lehdistötiedote, 24.1.2011
