Hajakuormituksen vähentäminen

Hajakuormitus: ympäristökuormitus, jonka lähdettä ei voida tarkasti määrittää. Tulee vesistöihin mm.

pelloilta, karja- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Vrt. pistekuormitus. _{(www.ymparisto.fi)}

1. Maatalouden kuormituksen vähentäminen

Itämeren suojelua ei voida nykyisestä merkittävästi edistää puuttumatta maatalouden aiheuttamaan
kuormitukseen. Hajakuormituksella on suuri vaikutus rannikkovesien tilaan.

Eroosion vähentämistoimenpiteillä on mahdollista parantaa veden laatua ja vähentää maatalouden aiheuttamaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Maatalouden erityisympäristötuessa käytettyjä menetelmiä, suojavyöhykkeitä ja -kaistoja, laskeutusaltaita, kosteikkoja ja pohjapatoja on käytetty irronneen ja virtaavan veden mukana kulkeutuvan kiintoaineen pysäyttämiseen. Kiintoaineen pysäyttäminen pelloilla on vesiensuojelullisesti tehokkaampaa kuin toimenpiteet kiintoaineen pysäyttämiseksi uomissa. Suorakylvöllä tarkoitetaan viljan ja lannoitteen kylvämistä muokkaamattomaan maahan. Suorakylvöllä voidaan maanpinta suojata eroosiolta ympärivuotisesti. Suorakylvön etuna ovat myös pienemmät kustannukset. Kun kyntö jää pois, säästyy kustannuksia ja aikaa. Samalla tavalla myös tarkkaan mitoitettu ravinteiden käyttö peltolohkoilla säästää sekä rahaa että ympäristöä. Kaikkein tulvaherkimmillä pelloilla paras keino vähentää vesistökuormitusta on ottaa ne kokonaan pois viljelykäytöstä.

Vaikka Helsingin ja Turun kaupungit eivät ole merkittäviä maatalouden harjoittajia, kaupungit pyrkivät harjoittamansa maatalouden sekä omistamiensa peltojen osalta vähentämään niiden aiheuttamia ravinnepäästöjä vesistöihin.


Helsinki ja Turku...

• Kaupungin omistamia peltoja (Helsingissä mm. Haltialan pellot ja Turussa mm. Ruissalossa sijaitsevat pellot) muutetaan esimerkkipelloiksi maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden osalta

• Maanvaihtomenettelyä tai muita menetelmiä keskitetään kohdentumaan eroosioherkkien ja tulvavaarassa olevien peltoalueiden saamiseen pois viljelykäytöstä myös yksityisten omistamilta mailta.

2. Haja-asutusalueen jätevesipäästöjen pienentäminen

Kuva: Sami Lyytinen

Haja-asutusalueella yhden henkilön talousjätevesien orgaaninen aine ja kokonaisfosfori kuormittavatympäristöä 6–8-kertaisesti verrattuna vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneen asukkaan jätevesikuormitukseen. Kaupunkien omistamien kiinteistöjen (koulut, leirikeskukset ym.) jätevesien käsittelyjärjestelmien parantamisella nopeutetaan jätevesien käsittelyn tehostamista ns. hajajätevesiasetuksessa edellytettyyn määräaikaan verrattuna.


Helsinki ja Turku...

• Viemäriverkostoa kehitetään ja laajennetaan vesiensuojelun kannalta tärkeimmille hajaasutusalueille.

• Kaupungit kannustavat jätevesiyhtymien perustamista rakennetuille haja-asutusalueille edellyttäen,
ettei niillä ole mahdollisuutta liittyä paineviemäriin.

• Kaupungit kunnostavat haja-asutusalueilla olevien omien kiinteistöjensä jätevesien käsittelyjärjestelmät määräysten edellyttämälle tasolle jo vuoteen 2010 mennessä.

• Tiedotuksella ja neuvonnalla kannustetaan kiinteistönomistajia uudistamaan ja parantamaan
jätevesien käsittelyjärjestelmiä ennen ns. hajajätevesiasetuksen edellyttämiä määräaikoja.