Laivaliikenteen ja veneilyn jätevesipäästöjen vähentäminen

Alusjätelainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömiä käymäläjätevesiä mereen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä ja käsiteltyjä jätevesiä 3 meripeninkulman etäisyydellä rannikosta. Satamaan jätettäessä jätevesistä joutuu maksamaan jätevesimaksun.

Tällä hetkellä alusjätemaksu ei sisällä jätevesimaksua, vaan se maksetaan jätevesiä erikseen jätettäessä. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset on yleensä vapautettu alusjätemaksusta (merenkulkulaitos) ja ne hoitavat jätehuoltonsa itse. Jättämistään jätevesistä ne kuitenkin maksavat jätevesimaksun. Helsingin ja Turun satamissa on valmiudet vastaanottaa jätevesiä.
Laivaliikenteen mereen päästämät jätevedet vaikuttavat suoraan meren rehevöitymiseen. Yhtenä tehokkaana keinona edistää jätevesien vastaanottoa on varustaa laivapaikat asianmukaisin vastaanottolaittein.

Maasähkön käyttö vähentää satamissa olevien laivojen päästöjä ilmaan ja laivojen meluhaittaa. Maasähkön käytön lisääminen vaatii investointeja laivoissa ja satamissa.

Pienveneiden septitankkiverkosto on vielä liian suppea ja varsinkin suurille huviveneille on tarjolla vähän tyhjennyspaikkoja.


Helsinki ja Turku...

• Vaikutetaan satamamaksuihin siten, että jätevesimaksu sisältyy automaattisesti alusjätemaksuun,
riippumatta siitä jättääkö alus jätevedet maihin vai ei.

• Alennetaan tai poistetaan alusjätemaksusta vapautettujen laivojen jätevesimaksuja siten, että
jätevesien maihinjättö tulee houkuttelevammaksi ja pyritään varustamaan laivapaikat vastaanottolaittein.

• Luodaan paremmat edellytykset maasähkön käyttämiseksi reittiliikenteen laivoissa.

• Septitankkien tyhjennyspaikkoja lisätään kaupunkien venesatamissa ja leirikohteissa.