Kaupunkivesistöt kuntoon - Helsingin ja Espoon yhteishanke paikallisten vesistöjen vedenlaadun parantamiseksi

Helsingin ja Espoon kaupunkien Kaupunkivesistöt kuntoon -yhteishankkeessa keskiössä on Maunulanpuron ja Otsonlahden vedenlaadun parantaminen. Molemmissa kohteissa on tarkoitus puhdistaa hulevettä luonnonmukaisin menetelmin ennen sen päätymistä vesistöön. Hankkeelle on myönnetty hallituksen kärkihankerahoitusta ympäristöministeriön kautta.

Ajankohtaista

• Kaupunkivesistöt kuntoon hankkeen loppuseminaari järjestetään 14.11.2019 klo. 12:00-16:30 Sokos Hotel Vantaassa Tikkurilassa.
  
• Helsingin Maunulanpuron biosuodattamon on valmistui syyskuussa 2019 Helsingin Metsälään. 
  
• Espoon biosuodattamo on valmistunut joulukuussa 2019. Alustavan seurannan perusteella suodattamo poistaa tehokkaasti fosforia, haitta-aineita ja mikrobeja hulevedestä.
  
• Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon! 26.3.2019. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö järjestivät kärkihankkeiden loppuseminaarin. Kaupunkivesistöt kuntoon -hanke osallistui Ratkaisujen Toriin esittelypöydällä. 
  
• Kiertotalouden vesistökärkihankkeet kiertueella Lahdessa 28.11.2018: myös Kaupunkivesistöt kuntoon esittelyssä. Ilmoittaudu 19.11.2018 mennessä!
  
• Helsingin Maunulanpuron sivuhaaran biohiilirakenteen suunnittelua esiteltiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hulevesiseminaarissa 10.10.2018 haastavana mitoitusesimerkkinä (Perttu Hyöty, Sitowise Oy)
  
• Tapiola-Kilta järjesti asukastilaisuudein 3.9.2018, jossa yhtenä aiheena oli Otsolahden tila ja kerrottiin myös hankkeessa rakennettavasta biohiilirakenteesta 
• Espoon Otsolahden biohiilisuodatusrakenteen esittelytilsiauus 13.6.2018 Otsolahdella:  kutsu
  
  
  
• Espoon kaupungin tiedote 31.5.2018: Espoon Otsolahteen hulevesien laatua parantava biosuodatusrakenne
• Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeen kick off -tilaisuus järjestettiin 30.11.2017 Helsingin Viikissä (Ohjelma). Tilaisuuden esitykset löytyvät Helsingin kaupungin pienvesitapaamisten sivulta.

Tietoa hankkeesta

Hulevedeksi luetaan kovilta pinnoilta kertyvä sadevesi ja lumen sulamisvesi, joka ei pääse imeytymään maaperään. Heikkolaatuiset kaupunkialueiden hulevedet kuormittavat ja rehevöittävät kaupunkivesistöjä, puroja ja merenlahtia. Hulevesien mukana kulkeutuvat ravinteet ja haitta-aineet ovat peräisin muun muassa eroosiosta, liikenteestä ja erilaisista pinnoitteista. Kaupunkiympäristöön soveltuville ja toimiville hulevesien määrään ja laatuun vaikuttaville ratkaisuille on kasvava tarve, johon Kaupunkivesistöt kuntoon -hanke vastaa. Hankkeessa pilotoidaan Helsingin Maunulanpurossa ja Espoon Otsolahdessa innovatiivista biohiileen perustuvaa biopuhdistusmenetelmää, jolla hidastetaan virtaamaa ja parannetaan kaupunkialueiden hulevesien laatua vähentämällä ravinteiden, haitta-aineiden ja hienoaineksen määrää hulevesissä.

Maunulanpuro

Maunulanpuro on Pikkuhuopalahteen laskevan Haaganpuron sivuhaara. Maunulanpuron varrella sijaitsevan pienteollisuuden johdosta Maunulanpuro on erityisen altis mm. öljyvahingoille ja haitta-ainevuodoille. Viimeisin merkittävä vuoto sattui syksyllä 2016. Hankkeessa on tarkoitus varautua mahdolliseen tulevaan kuormituksen estämällä sen pääseminen puroon. Haaganpuroon on pitkäjänteisten kunnostushankkeiden myötä pystytty palauttamaan pieni meritaimenpopulaatio, jota hanke osaltaan pyrkii suojelemaan. 

Helsinki rakentaa Kaupunkivesistöt kuntoon hankkeen rahoituksella hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan Asesepäntien ja Veturitien risteyksen kaakkoispuolelle kevään ja kesän 2019 aikana. Rakenne puhdistaa ravinteita, raskasmetalleja ja muita haitta-aineita Asesepäntieltä ja sen viereiseltä pienteollisalueelta tulevista hulevesistä ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Tavoitteena on muun muassa Haaganpuron taimenkannan suojeleminen.

Valmiissa rakenteessa hulevedet ohjataan hulevesiviemäreistä matalaan altaaseen, jonka pohjalla on suodatuskerroksena murske-biohiili –yhdistelmää. Altaaseen istutetaan tiheä pajukko, joka haihduttaa vettä ja sitoo itseensä ravinteita sekä epäpuhtauksia. Suodatusjärjestelmän poistoputken suulle kokoojakaivoon tehdään sulkuluukku, joka tarvittaessa estää hulevesien virtaamisen Maunulanpuroon ja helpottaa öljyntorjuntatoimia mahdollisissa vahinkotilanteissa.

Otsolahti

Otsolahti on Espoon Tapiolassa sijaitseva matala, lähes suljettu merenlahti, joka on vuosien saatossa mataloitunut ja rehevöitynyt, mikä on vaikuttanut sen virkistyskäyttöön. Pilottiratkaisulla pyritään vastaamaan hulevesien kuormitukseen nykytilanteessa ja varautumaan alueen tuleviin muutoksiin. Tutustu tuoreeseen Otsolahden perustilaselvitykseen!

Pilottiratkaisu päädyttiin sijoittamaan Otsolahden rannan välittömään läheisyyteen. Vanha Tapiola rakennuksineen ja puistoineen on rakennuslailla suojeltu, joten mahdollisuudet sijoittaa uusia, näkyviä hulevesien suodatusratkaisuja alueelle olivat rajalliset. Tämän vuoksi biosuodatusratkaisu toteutettiin maanalaisena rakenteena Otsolahden Niitty -puiston alle. Näkyville puistoon jäivät vain rakenteen kuotokaivon kannet. Otsolahteen virtaavat hulevedet ohjataan biohiilisuodatinrakenteeseen olemassa olevasta hulevesiputkesta virtauksensäätökaivon avulla. Ennen biohiilisuodatinrakennetta vedet johdetaan hiekanerottimeen, joka poistaa vedestä kiintoainetta ja estää suodattimen tukkeutumisen. Itse suodatinrakenteessa vesi puhdistuu hiekan ja biohiilen sekoituksesta koostuvan suodatinkerroksen läpi suotautuessaan.