Hajakuormituksen vähentäminen
Hajakuormitus: ympäristökuormitus, jonka lähdettä ei voida tarkasti määrittää. Tulee vesistöihin mm.
pelloilta, karja- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Vrt. pistekuormitus.
(www.ymparisto.fi)
1. Maatalouden kuormituksen vähentäminen
Itämeren suojelua ei voida nykyisestä merkittävästi edistää puuttumatta maatalouden aiheuttamaan kuormitukseen. Hajakuormituksella on suuri vaikutus rannikkovesien tilaan.
Eroosion vähentämistoimenpiteillä on mahdollista parantaa veden laatua ja vähentää maatalouden aiheuttamaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Maatalouden erityisympäristötuessa käytettyjä menetelmiä, suojavyöhykkeitä ja -kaistoja, laskeutusaltaita, kosteikkoja ja pohjapatoja on käytetty irronneen ja virtaavan veden mukana kulkeutuvan kiintoaineen pysäyttämiseen. Kiintoaineen pysäyttäminen pelloilla on vesiensuojelullisesti tehokkaampaa kuin toimenpiteet kiintoaineen pysäyttämiseksi uomissa.
Suorakylvöllä tarkoitetaan viljan ja lannoitteen kylvämistä muokkaamattomaan maahan. Suorakylvöllä voidaan maanpinta suojata eroosiolta ympärivuotisesti. Suorakylvön etuna ovat myös pienemmät kustannukset. Kun kyntö jää pois, säästyy kustannuksia ja aikaa. Samalla tavalla myös tarkkaan mitoitettu ravinteiden käyttö peltolohkoilla säästää sekä rahaa että ympäristöä.
Kaikkein tulvaherkimmillä pelloilla paras keino vähentää vesistökuormitusta on ottaa ne kokonaan pois viljelykäytöstä.
2. Haja-asutusalueen jätevesipäästöjen pienentäminen
Haja-asutusalueella yhden henkilön talousjätevesien orgaaninen aine ja kokonaisfosfori kuormittavat
ympäristöä 6–8-kertaisesti verrattuna vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneen asukkaan
jätevesikuormitukseen. Kaupunkien omistamien kiinteistöjen (koulut, leirikeskukset ym.) jätevesien käsittelyjärjestelmien parantamisella nopeutetaan jätevesien käsittelyn tehostamista ns. hajajätevesiasetuksessa edellytettyyn määräaikaan verrattuna.
Esimerkkejä hajakuormitusta vähentävistä toimenpiteistä:
Maatalous
- Kaupungin omistamia peltoja muutetaan esimerkkipelloiksi maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden osalta
- peltoja viljellään suorakylvömenetelmällä
- peltojen lannoitetasoa vähennetään vastaamaan realistisia satotavoitteita ottaen huomioon maan fosforitila
- eri lohkoille lasketaan vuosittainravinnetaseet seuraavan vuoden lannoitetason määrittämiseksi
- tulvan alle toistuvasti jäävät ja erityisen eroosioherkät peltoalueet jätetään viljelyn ulkopuolelle
- pellon ja vesistön väliin jätetään aina riittävän leveät lannoittamattomat ja viljelemättömät suoja-alueet, joilta kasvusto korjataan
- kaupungin vuokrapelloille asetetaan erityisvaatimuksia vesiensuojelun osalle
- Maanvaihtomenettelyä tai muita menetelmiä keskitetään kohdentumaan eroosioherkkien ja tulvavaarassa olevien peltoalueiden saamiseen pois viljelykäytöstä myös yksityisten omistamilta mailta.
- Kuormituksen reaaliaikaista seurantaa tehostetaan
- Lantaloiden ja hevostilojen valvontaa tehostetaan
- Viljelyä vähennetään tulvavaara-alueilla
- Hevosenlannan polttomahdollisuuksia edistetään
- Vesiensuojelutoimiin myönnetään kehittämisavustuksia
- Kosteikkoja perustetaan
- Maanviljelijöille tarjotaan koulutusta
- Kuntien vuokrapelloille määritellään vesiensuojeluvaatimuksia
- Kuntien pelloilla otetaan käyttöön parhaat käytännöt
- Tehostetaan tilakohtaista viljelysuunnittelua
- Kiinnitetään huomiota eroosion ja pintavalunnan vähentämiseen kaltevilla, vesistöihin tai ojiin rajoittuvilla pelloilla ja herkillä alueilla
- EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen
- Kiinnitetään huomiota eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedenkäsittelyjärjestelmiin
Haja-asutusalueet
- Viemäriverkostoa kehitetään ja laajennetaan vesiensuojelun kannalta tärkeimmille hajaasutusalueille.
- Kaupungit kannustavat jätevesiyhtymien perustamista rakennetuille haja-asutusalueille edellyttäen,
ettei niillä ole mahdollisuutta liittyä paineviemäriin.
- tukitoimilla nopeutetaan viemäröimättömien alueiden liittymistä keskitettyyn vesihuoltoon
- kohteina ovat Helsingissä saaret, Turussa saaret ja Aurajoen valuma-alue
- Kaupungit kunnostavat haja-asutusalueilla olevien omien kiinteistöjensä jätevesien käsittelyjärjestelmät määräysten edellyttämälle tasolle jo vuoteen 2010 mennessä.
- Tiedotuksella ja neuvonnalla kannustetaan kiinteistönomistajia uudistamaan ja parantamaan jätevesien käsittelyjärjestelmiä ennen ns. hajajätevesiasetuksen edellyttämiä määräaikoja.
- Viemäriverkostoa laajennetaan
- Omia kiinteistöjen pienpuhdistamoita tehostetaan
- Vesiosuuskuntien ja jätevesiyhtymien perustamiseen kannustetaan
- Komposti- ja kuivakäymälöiden rakentamista kannustetaan
- Maankäytön ohjeistusta ja rakennuslupakäsittelyä tehostetaan
- Fosfaatittomien pesuaineiden käyttöä lisätään
- Tiedotusta ja koulutusta tehostetaan (mm. kiinteistönomistajat)
- Kiinteistökohtaisten jätevesienkäsittelyjen valvontaa tehostetaan
- Kunnostusojituksia tehdään vain onnistuneisiin soiden metsityksiin
- Luonnontilaiset suot jätetään ojittamatta
- Vesistöjen ja hakkuiden väliin jätetään hakkaamattomia suojavyöhykkeitä
- Lumen läjitystä valvotuille maa-alueille tehostetaan
- Mattolaiturit siirretään maalle
